Riittääkö selkeä ja automatisoitu viestintä hyvään hakijakokemukseen?

Modernissa rekrytointimaailmassa automaatio on tullut jäädäkseen. Sähköpostipohjat ja automatisoidut päivitykset voivat tehostaa prosessia ja säästää aikaa, mutta riittävätkö ne tarjoamaan hakijoille hyvän kokemuksen? Vastaus on: eivät yksinään. Hakijakokemus rakentuu monista eri tekijöistä, joista tärkeimpiä ovat aidot kohtaamiset, avoin viestintä ja ihmisen huomioiminen yksilöllisesti.

Automaatio ja ihmisläheisyys tasapainossa

Automatisoidulla viestinnällä on kiistatta paikkansa modernissa rekrytoinnissa. Se tarjoaa hakijoille jatkuvaa tietoa prosessin etenemisestä ja säästää rekrytoijan aikaa rutiinitehtävissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka hakijat arvostavat selkeyttä ja johdonmukaisuutta, he kaipaavat myös henkilökohtaista yhteyttä. Hakija, joka kokee tulleensa kohdatuksi yksilönä, ei pelkästään työnhakijana, on keskimäärin tyytyväisempi prosessiin.

Erityisesti suorahaussa, jossa lähestymme kiinnostavia osaajia ilman, että he ovat välttämättä osoittaneet minkäänlaista kiinnostustaan uusia haasteita kohtaan, ensimmäinen kontakti voi olla ratkaiseva. Onkin tärkeää, että rekrytoija osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja kuunnella kandidaatin tilannetta, taustaa ja uratavoitteita – sekä antaa relevanttia ja mielenkiintoista informaatiota avoimesta tehtävästä ja työnantajasta, jotta kandidaatin voi ylipäätään olla mahdollista kiinnostua ja innostua näistä.

Palautteen merkitys ja avoimuus

Palautteen antaminen on toinen keskeinen osa hyvää hakijakokemusta. Hakijat arvostavat selkeää palautetta sekä viestintää prosessin jokaisessa vaiheessa, riippumatta siitä, johtaako haku työsuhteeseen vai ei. Tämä avoimuus rakentaa luottamusta ja vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa. Vaikka automatisoidut järjestelmät voivat auttaa tiedottamaan hakijoita prosessin etenemisestä, henkilökohtainen palaute tarjoaa arvokasta tietoa hakijalle hänen kehityksestään ja mahdollisuuksistaan tulevissa hauissa.

Hakijan kohtaaminen yksilönä

Kun hakija kohdataan aidosti, se luo rekrytointiprosessiin inhimillisen ulottuvuuden. Tämä koskee erityisesti haastatteluvaihetta, jossa hakija ja rekrytoija molemmat täyttävät omat velvollisuutensa. Hakijan yksilöllisyyden huomioiminen – hänen ammatilliset tavoitteensa, osaamisensa ja taustansa – auttavat myös rekrytoijaa merkittävästi hänen työssään. Hyvässä kohtaamisessa syntyy vastavuoroista arvostusta, joka vie prosessia eteenpäin sujuvasti ja kunnioittavasti.

Kohti parempaa työnantajamielikuvaa

Hyvä hakijakokemus on keskeinen osa työnantajamielikuvan rakentamista. Kun prosessi on selkeä, avoin ja arvostava, hakijat jakavat positiivisia kokemuksiaan muille, mikä vahvistaa yrityksen mainetta. Automatisoidut järjestelmät voivat tukea tätä, mutta lopulta inhimillinen vuorovaikutus on se, joka jää hakijalle mieleen. Ihmisläheinen, läpinäkyvyyttä ja luottamusta ilmentävä työskentely on meille Worknow’lla ominainen tapa toimia ja samalla auttaa asiakkaitamme rakentamaan positiivista ja vahvaa työnantajamielikuvaa.

Hyvää hakijakokemusta muutamista eri näkökulmista pohdittuani uskon, että siinä onnistumisen eväiksi tarvitaan ihmisläheisyyttä, avoimuutta ja aitoa kiinnostusta hakijan taustoja ja tavoitteita kohtaan, eikä sitä voi täysin korvata selkeää ja automatisoitua viestintää tuottavilla järjestelmillä. Tasapaino automaation ja henkilökohtaisen viestinnän välillä on avain siihen, että hakijat tuntevat tulleensa kohdatuksi ja arvostetuiksi yksilöinä.

Ilokseni meillä Worknow’lla kulttuuriin ja toimintatapaan kuuluu vahva ajatus siitä, että toimintamme keskiössä on ihminen ja hyvä hakijakokemus sekä yhtäältä asiakkaidemme työnantajamielikuva ovat tärkeitä asioita, joita kaikessa tekemisessämme vaalimme.

– Anna Virtanen